Kuva: Anssi Keränen
Kalasatamassa ei merenpinnan nousu haittaisi
Nelisen vuotta sitten tammikuussa 2005 nähtiin Kauppatorilla hiekkasäkkejä ja merivettä, kun Suomenlahdelta tullut myrsky toi tulvavedet maalle. Vedenpinnan korkeus oli tuolloin puolitoista metriä yli normaalitason. Vaikka vesi nousee Kauppatorille noin kerran kymmenessä vuodessa, oli kyseinen tapahtuma hyvin poikkeuksellinen, sillä Itämerellä sattui samaan aikaan meren neljä erikoispiirrettä: ns. ”kylpyamme-efekti” eli seiche, kokonaisvesimäärä, tuulen aiheuttama kallistuma ja alhaisen ilmanpaineen aiheuttama merenpinnan nousu. Kaupunki selvisi tulvasta kuitenkin lähes kuivin jaloin, mutta saman vuoden syksynä kaupunginjohtaja asetti työryhmän laatimaan kaupungille tulvasuunnitelman.
Helsinki rakentaa tulevaisuudessa etenkin rannoille, kuten Kalasatamassakin tehdään. Uusia asuinalueita suunniteltaessa merenpinnan nousu on otettu jo kaavoituksesta asti huomioon. Kalasatamassa kadut rakennetaan vähintään 2,6 metriä merenpinnan yläpuolelle ja talojen alin lattiataso on noin 3,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Tämä riittää hyvin, sillä ennusteiden mukaan Helsingin edustalla saavutetaan kerran 200 vuodessa 2,3 metrin vedenkorkeus.
Mitä sitten tapahtuisi, jos vedenpinta nousisi liikaa? Veden nousu kaduille aiheuttaa haittaa liikenteelle ja katualueilla oleville rakenteille. Jos vesi pääsee kellareihin, sisätiloihin ja rakennuksen alaosaan tulee kosteus- ja homevaurioita. Salaojitus ja pintavesien johtaminen pois tontilta olisi myös tavanomaista vaativampaa. Näiden ongelmien välttämiseksi nostetaan uusien rakennettavien alueiden maanpinnan taso riittävän ylös.
Sateiden voimakkuuden ennustetaan kasvavan Suomessa ilmastonmuutoksen seurauksena. Rankkasadetulviin varaudutaan erityisellä hulevesistrategialla ja tulvareittien suunnittelulla. Esimerkiksi Kalasatamassa paikallisten rankkasateiden aikainen tulvavesi johdetaan pintavaluntana katuverkostoa ja Kalasatamanpuistossa sijaitsevaa tulvareittiä pitkin mereen.
